Tokko ja laisto

EILEN OLI kansainvälinen äidinkielen päivä — International Mother Language Day.
Kieli-ihmisillä on parhaillaan menossa vähän kuin pikkujoulukausi. Kohta painaa päälle jo Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivä — den finska kulturens dag.
Kuten huomasitte, kaikkialla kunnioitettiin eilen äidinkieltä. Riitta Uosukainen piti lyhyen puheen eduskuntatalon portailla, jonne tuhannet ihmiset muodostivat maailman pisimmän possessiivisuffiksin. Hetkeksi Agricola syrjäytti Zyskowiczin suomen väärinkirjoitetuinpana nimenä.
Kenties kaunein tilaisuus järjestettiin Asematunnelissa, jossa nuoret pitivät kokonaisen vituttoman minuutin.

RAKASTAN äidinkieltäni. Vain sillä voin ilmaista syvimmät tunteeni ja viestiä perimmät ajatukseni.
Ikävä kyllä en voi tehdä sitä nyt, sillä palstani ei ole viittomakielinen. Joudun tyytymään kakkoskieleeni, kuten muutkin kuurojen vanhempien kuulevat lapset.
Onneksi suomenkin kieli on täynnä arvokkaita harvinaisuuksia ja upeita löytöjä, jotka saavat sydämen läpättämään. Miten osuvasti onkaan nimetty "alistuskonjunktiot"! Niiden luettelo on kuin surullinen suomalainen tango, jossa rakastunut murehtii alistuneena lemmenkohtaloaan: "Että jotta, koska kun… jos vaikka… kuin, kunnes jahka… ellen, jollen, joskin, kuten… tokko!"
Suosikkini ovat suspektiivi ja delegatiivi — eli tokkomuoto ja laistotapa.

TOKKOMUOTO syntyy, kun yhdistetään konditionaali eli ehtotapa ("menisi") potentiaaliin eli mahtotapaan ("mennee"). Tällöin mikään ei ole varmaa, pikemminkin päinvastoin.
— Lähteneisinkö kuntosalille. Rehkintä menneisi hukkaan.
— Keskusta voittaneisi vaalit ja päässeisi hallitukseen.
Empimiselle ja epäilylle on rikas sanasto. Ostin savolaiselta kauppiaalta "melko uudehkonpuoleisen" auton. Ei valehdellut. Se on autohko.

LAISTOTAPA ON kuitenkin suomen varsinainen helmi. Mitä se kertoo kansasta, että mikä tahansa tehtävä voidaan vierittää toisille aivan loputtomiin?
Kissa ei tee takkia, vaan teettää sen hiirellä.
Hiiripä on ulkoistanut tuotantonsa: kissa siis teetättää.
Alihankkija siirtää työn Viroon: teetätyttää.
Baltian tekstiiliteollisuus laittaa tilauksen Kiinaan: teetätytättää.
Kiinalainen agentti välittää työn tehtaalle: teetätytätyttää.
Työläinen ei selviä urakasta ilman äitinsä apua: teetätytätytättää.
Muori käyttää lapsityövoimaa: teetätytätytätyttää.
Lapsi lahjoo pikkusiskonsa hommiin: teetätytätytätytättää…

DELEGATIIVI KUVAA siis osuvasti globalisaatiota. Tosin Suomen Kuvalehti käyttää ja yrittää käytättää keksityttämäänsä "maapalloistumista", melko huonolla menestyksellä.
Silti: kielenturvajoukoille kiitos. Huikea määrä ulkomaan termejä on käännetty käyttösuomeksi. Kun muu maailma käyttää "plastiikkia", suomeksi on muovailtu oma, kaunis sana. Kuunnelkaapa jalkapalloselostuksia "ruotsiksi": puhuvat, raukat, penaltyistä ja cornereista.
Kieli säilyy. Suomi vittu rules!

harakka@txti.net