Bisqwit::blog - 2002-11-14



--- Thu Nov 14 02:01:03 EET 2002 ---

Joskus voisi tehdä musiikista jonkun kategorioinnin,
että minkälaisia luonne-efektejä niissä oikein esiintyy.

Melodiahan on tavallaan tarina. Melodia kertoo jonkin tarinan.
Voisi kartoittaa, minkälaisia eri asioita melodioissa käytetään.

Niitä vain on tosi vaikea kuvailla järkevänkuuloisesti
(niin ettei kuulosta ihan hupsulta). Ehkä esimerkkien
kera tai...

Musiikkihan on tavallaan yksi ilmaisukieli.
Musiikki on kulttuurisidonnaista.
Ihmiset oppivat ymmärtämään musiikin kieltä samalla tavalla
kuin he oppivat äidinkieltäänkin. Eri efektit musiikissa
luovat automaattisesti tietynlaisia mielikuvia. Niitä ei
edes tietoisesti käsitä, ellei niitä ala tutkimaan, samalla
tavalla kuin ei ihminen luonnollisesti tietoisesti analysoi
äidinkieltäänkään.

Nämä mielikuvat pohjautuvat yleensä jollain tavalla luonnollisen
maailman ilmiöihin ja mielikuviin. Esimerkiksi matalat voimakkaat
äänet luovat mielikuvaa jostain voimakkaasta ja suuresta, sillä
luonnollisessa maailmassa voimakas ja suuri (kuten esimerkiksi
maanvyörymä tai suuri ihmisjoukko) aiheuttaa sellaisia ääniä.
Tietynlaiset nuottisarjat tuntuvat kysyviltä, sillä yleensä
kysyttävät asiat nostetaan esille roikkumaan ja monissa kielissä
myös äänenkorkeutta nostetaan kysyttäessä.
Joku yksinkertaisen melodianpätkän toisto "etäämpää" voi luoda
samanlaisen vaikutelman kuin "aivan, todellakin" -nyökyttely
luonnollisessa ryhmäkeskustelussa.

Rummutuksella on myös oma kielensä. Rummutuksen muuttaminen
tuo hyvin kuvata toisenlaisen otteen ottamista jostain
asiasta tai vaikka askeltahdin (kävellessä) vaihtamista.

Erilaisilla nuottien pituuksilla on erilainen vaikutus,
tempolla on vaikutus, nuoteissa tapahtuvat notkahdukset
ja kurkkaukset vaikuttavat. Äänenvoimakkuus ja sen vaihtelu
instrumentin attackissa ja muissa vaiheissa vaikuttaa.

Myös instrumentit kuvaavat erilaisia asioita luonnossa.
Osa näistä mielikuvista voi olla musiikkikulttuurin itsensä
luomia (esimerkiksi joulunkellot), mutta monet niistä
perustuvat ihmisen kykyyn päätellä äänen perusteella
materiaalin rakennetta. Onko se ontto, onko puuta tai
metallia, ja niin edelleen. Niitä käytetään.
Instrumentit voiva tolla ääneltään kylmiä, lämpimiä, kovia,
pehmeitä, paksuja, ohuita, teräviä ja niin edelleen.
Hento instrumentti kertomassa voimakkaita asioita melodian
muodostamassa tarinassa voi olla yksi keino säväyttää.
Massiivinen instrumentti kertomassa kepeitä asioita ei
taas välttämättä anna kovinkaan varmaa kuvaa kappaleesta.

Yksittäisilläkin asioilla voi tehdä ihmeitä, mutta todellinen
elämys syntyy, kun tietoutta kaikista näistä yhdistellään.
Löydän niitä käytetyn taitavasti esimerkiksi NESin
Castlevania-pelien musiikeissa, joista itse asiassa sain
idean kirjoittaa tämän.

Olen aina arvostanut NES-pelien (ja yleensä pelien) musiikkeja,
vaikka olenkin huomannut, että useimpien muiden aivot yleensä
ensimmäisenä rekisteröivät, että musiikki on "piipitystä",
ja tämä havainto hukuttaa alleen kaiken mahdollisuuden
saada jotain luovaa irti itse siitä musiikista.
Mutta nämä samat ihmiset eivät yleensä arvosta myöskään
klassista musiikkia. Ehkä he eivät ole niin kehittyneitä
musiikin kielessä, ja sen tarjoamat tunteet menevät täysin
ohi heiltä.
NES-kappaleissa on vielä sekin puoli, että niissä on jouduttu
vielä kiertämään tiukkoja teknisiä rajoituksia... Mutta se on
sivuseikka tämän kirjoitukseni kannalta.

Musiikin ymmärtäminen riippuu myös kuulijan mielialasta.
Riippuen siitä, miten avoin on, musiikista havaitsee eri
verran asioita. Ja myös riippuen, onko masentunut, väsynyt,
reipas, iloinen, vihainen, ja niin edelleen, koetaan musiikista
erilaisia asioita. Sama kappale voi yhtenä hetkenä tukea
ja lohduttaa, toisena kannustaa, kolmantena yksinkertaisesti
ärsyttää tai vain masentaa. Kappale voi inspiroida tai
desperoida. Ajatus voi jäädä pyörimään paikallaan kappaleen
mukana, tai kappale voi toimia katalysaattorina ajattelulle.


Aloin kirjoittamaan tätä ihan vain muistilapuksi itselleni,
mutta sitten tästä tulikin yhtäkkiä julkaisukelpoinen juttu.

Nyt menen nukkumaan. Kolme varttia kirjoitettu.


Also available in English.


--- Thu Nov 14 10:27:52 EET 2002 ---

Heräsin.


--- Thu Nov 14 23:23:17 EET 2002 ---

Kopioin yllä näkyvän kirjoituksen kannettavaltani tänne...


-- Designed for Lynx/Mozilla viewing ---
All content herein is copyright © 2004 Joel Yliluoma - unauthorized republishing prohibited.
Hakukoneita varten lista kaikista sivuista.